Koordinaattimittauskoneita (KMM) käytetään laajalti esimerkiksi kone-, elektroniikka-, instrumentointi- ja muoviteollisuudessa. KMM:t ovat tehokas menetelmä mittaamiseen ja mittatietojen hankkimiseen, koska ne voivat korvata useita pinnanmittaustyökaluja ja kalliita yhdistelmämittareita, mikä lyhentää monimutkaisiin mittaustehtäviin tarvittavaa aikaa tunneista minuutteihin – saavutus, johon muilla laitteilla ei päästä.
Koordinaattimittauskoneisiin vaikuttavat tekijät: Koaksiaalisuuteen vaikuttavat tekijät CMM-mittauksissa. Kansallisessa standardissa CMM-koaksiaalisuuden toleranssialue määritellään lieriömäisen pinnan sisällä olevaksi alueeksi, jonka halkaisijan toleranssi on t ja joka on koaksiaalinen CMM:n perusakselin kanssa. Siinä on kolme ohjauselementtiä: 1) akseli-akseli; 2) akseli-yhteisakseli; ja 3) keskipiste-keskipiste. Koaksiaalisuuteen vaikuttavat tekijät 2,5-ulotteisissa mittauksissa: Ensisijaiset koaksiaalisuuteen vaikuttavat tekijät 2,5-ulotteisissa mittauksissa ovat mitattavan elementin ja peruselementin keskipisteen sijainti ja akselin suunta, erityisesti akselin suunta. Esimerkiksi mitattaessa kahta poikkileikkausympyrää peruslieriöllä, yhdistävää viivaa käytetään perusakselina.
Mitatusta sylinteristä mitataan myös kaksi poikkileikkausympyrää, piirretään suora viiva ja lasketaan sitten koaksiaalisuus. Olettaen, että kahden kuormituspinnan välinen etäisyys datapisteessä on 10 mm ja datapisteen kuormituspinnan ja mitatun sylinterin poikkileikkauksen välinen etäisyys on 100 mm, jos datapisteen toisen poikkileikkausympyrän keskipisteen mittausvirhe on 5 μm poikkileikkausympyrän keskipisteeseen nähden, datapisteen akseli on jo 50 μm:n päässä, kun sitä jatketaan mitatun sylinterin poikkileikkaukseen (5 μm x 100:10). Tässä tapauksessa, vaikka mitattu sylinteri olisi koaksiaalinen datapisteen kanssa, kaksiulotteisten ja 2,5-ulotteisten mittausten tuloksissa on silti 100 μm:n virhe (sama astetoleranssiarvo on halkaisijalla ja 50 μm säteellä).
Julkaisun aika: 02.09.2025